Kristillinen sionismi on aate, jossa Israelin valtion tukemista perustellaan kristillisellä uskolla. Siihen kuuluu ajatus Israelista juutalaisena valtiona, juutalaisten oikeudesta Palestiinan maahan, juutalaisten Israeliin muuton edistämisen ensisijaisuus ja eskatologinen oppi juutalaisten aikojen täyttymisestä, kun juutalaiset kootaan luvattuun maahan.
Useat lukemani kommentaattorit tähdentävät, että oppirakennelmana kristillinen sionismi on huteralla pohjalla. Oppi perustuu muutamaan Raamatun kohtaan, kuten 1 Moos 13:14-17, jonka perusteella sionistit ovat sitä mieltä nykypäivän juutalaiset ovat lupauksen perillisiä ja voivat tehdä maalle ja sen entisille asukkaille mitä haluavat. Kuitenkin ilmeisesti on niin, että ei ole mahdollista löytää Israel-kysymyksessä yhtä ja oikeaa raamatuntulkintaa: kaikki tulkinnat ovat vajavaisia. Silti sionistiset teologit näyttävät surutta kumoavan galatalaiskirjeen opetuksen että Kristuksessa ei ole juutalaista tai kreikkalaista (hyvä analyysi löytyy tästä)
Kristillinen sionismi ei missään tapauksessa kuulu klassiseen kristinuskoon sillä se on syntynyt vasta II maailmansodan jälkeen Israelin valtion syntyessä länsimaiden tuella. Maailman suurimman kristillisen kirkon, katolisen kirkon, työkalupakkiin tällainen oppirakennelma ei missään tapauksessa sisälly. Asialla ovat olleet pääasiassa protestanttiset kristityt. Jo ilmiön historiallinen tuoreus osoittaa, ettei se ole opillisesti kovin vahvalla pohjalla vaan klassisen kristinuskon päälle liimattu keinotekoinen ilmiö. Harhaoppista kristillinen sionismi on siitä näkökulmasta, missä määrin se hämärtää meiltä Jeesuksen opetuksen ytimen. Kristillinen sionismi on väärä oppi, joka korruptoi raamatullisen sanoman rauhasta, oikeudesta ja anteeksiannosta.
Reima Jokinen (Concordia 4, 2006) tiivistää opillisesta näkökulmasta: Poliittisen sionismin liittäminen osaksi kristillisen uskon perustaa vie harhaan. On syytä suhtautua ystävällisesti juutalaiskansaan ja rukoilla sen puolesta. Mutta juutalaisvaltiota ilmiönä ei pidä asettaa uskonharjoituksen kohteeksi. Jumalan yleinen kaitselmus ja johdatus koskevat luonnollisesti juutalaiskansaa. Mutta jos luovutaan Kristuksen asettamista näkyvistä asetuksista eli sakramenteista ja asetetaan tilalle juutalaisvaltio, joudutaan väärälle tielle. Ylihengellistävä reformoitu suuntaus, joka käytännössä on saanut paljon sijaa monissa pietistisissä liikkeissä, ei näe Jumalasta tai Jumala-yhteydestä mitään näkyvää maan päällä. Sakramentit ovat sen mukaan ainoastaan merkkejä Jumalan armosta, eivät armon välittäjiä tai Jumala-suhteen aikaansaavia välineitä. Tähän tyhjiöön asetetaan sitten juutalaisvaltio Israel. Kun mukaan liitetään ajatuksia, jotka sotivat pyhän Paavalin opetusta vastaan: ”Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sen tähden että ovat Abrahamin siementä” (Room 9:6-7), ollaan pahasti harhassa. Nykypäivän juutalaiset eivät siis pelastusopillisesti erityisryhmä ainakaan jos halutaan pysyä luterilaisen tunnustuksen mukaisessa kristinopissa.
Kristillinen sionismi aatteena
Enemmän kuin oppi, kristillinen sionismi on kristinuskoa hyväkseen käyttävä ideologia. Näyttää siltä että suurten uskontojen kylkeen syntyy helposti tuhoisia tai joka tapauksessa uskoa hämärtäviä ideologisia liikkeitä, jotka surutta sivuuttavat uskonnon ydinopetuksen ja käyttävät joitakin kontekstista irroitettuja osasia oman ideologiansa edistämiseen (minusta uskonnoissa loisivat ideologiat ovat kaikki yhtä vastenmielisiä: konservatismi, nationalismi, liberalismi, fundamentalismi, vanhoillislestadiolaisuus - näissä kaikissa itse asiassa poljetaan ja suhteellistetaan ihmisarvoa (vähintäänkin suhteessa aatteeseen mutta myös aatteen perusteella) ja ihmistä Jumalan kuvana). Kyseessä on aivan sama ilmiö kuin islamissa al Quaidassa ja Taleban-liikeessä (vähintäänkin ajaudutaan väkivallan puolustamiseen, jos ei välttämättä väkivallan käyttöön). Kristillisen sionismin innokkaimmat kannattajat ovat tehneet aatteen kannattamisesta pelastuskysymyksen, mille Raamattu ei todellakaan anna opillisia edellytyksiä, mikäli uskotaan Jeesukseen ja että todellakin elämme uudessa liitossa, emme vanhan liiton aikaa.
Kristillisen sionismin vaikutuksen alaisena
Osoitus kristillisen sionismin vaikutuksesta Suomen kirkossa oli vuodenvaihteessa 2008-2009 tapahtunut Israelin hyökkäys Gazaan. Sen yhteydessä virallinen Suomen kirkko (piispat, kirkkoherrat) vaikeni ja mitä ilmeisimmin kristillisen sionismin aatetta kannattavat henkilöt, joista monet nimellään esiintyneet olivat tunnettuja seurakunta-aktiiveja paikkakunnillaan, puolustivat Israelin armeijan toiimia Gazassa. Näyttää siltä, että kirkon johtavilla viranhaltijoilla ei ollut halua ärsyttää hyvin orgnisoitunutta ja seurakuntien tiloissa toimivaa sionistista liikettä Suomen kirkossa. Israelin toimista Kirkon Ulkomaanapu, Yhdistyneet Kansakunnat, Kansainvälinen Punainen Risti, israelilaiset ihmisoikeusjärjestöt kuten B'tselem ja Human Rights Watch yksimielisesti totesivat, että ihmisoikeusrikkomukseen syyllistyivät Hamas ja Israelin valtio (armeija). Arkkipiispa Jukka Paarma totesi Israelin iskut suhteettomiksi, vaati osapuolia pidättäytymään väkivallasta ja pyysi seurakuntia rukoilemaan Gazan ja Lähi-Idän rauhan puolesta. Tulokseni oli netin keskusteluissa ja lehdissä valtava arvosteluryöppy siitä että arkkipiispa "asettui Israelia vastaan".
Luterilaisessa kirkossa porukka jakautuu selvästi tietoisesti kristillistä sionismia kannattaviin, näiden aatemaailmaa myötäileviin sekä pienempään joukkoon joka on tietoisesti toisenlaisen ajattelun kannalla. Kristillisen sionismin seurauksena on paitsi paljon matkoja Israeliin myös suomen kansan keskuudessa vahvistuneet rodulliset ja poliittiset ennakkoluulot arabeja kohtaan. Viime aikojen nettikeskusteluiiden puheenvuoroissa voidaan tunnistaa avoimen rasistisia piirteitä, jossa juutalaiset kuuluvat meihin ja arabit ja erityisesti palestiinalaiset "niihin".
Olen seuraavanlaisia kannanottoja lehdistä ja erinäisistä keskusteluista netissä ja kasvokkain:
- humanitaarista apua ei tule antaa palestiinalaisille
- palestiinalaiset ovat epäluotettavia ja väkivaltaisia
- Jordanian ja Pyhän Maan lutetilaisen kirkon piispa Mounib Younan on valehtelija ja kirkon "tarkoitusperät ovat epämääräisiä".
- Israelilla on oikeus puolustautua keinoja kaihtamatta (kannanottojen esittäjät eivät edellytä että Israel noudattaisi Geneven sopimuksia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia).
- juutalaisille on oikeuksia maahan ja resursseihin (esimerkiksi Länsirannalla), joita palestiinalaisilla ei ole
- Israel on juutalaisvaltio (ei huomioida 1,375,600 henk. arabiväestöä Israelissa)
- Israel kuuluu länsimaihin, on demokraattinen, puolustaa länsimaisia arvoja, palestiinalaiset edustavat väkivaltaa ja barbariaa
- Kiistatta puolueettomasti toimivat ihmisoikeusjärjestöt leimataan vasemmistolaisiksi tai miksi milloinkin, heti jos ne tuovat esille Israelin tekemiä ihmisoikeusrikoksia. Kristillinen sionismi on valheella toimiva ideologia?
Tosiasia on, että valtaisa enemmistö sekä Israelin että Palestiinan asukkaista kaipaa rauhaa, sovintoa ja oikeudenmukaisuutta. Se että Israelin ja Palestiinan mediassa vihan kylvö on saanut yliotteen johtuu siitä että molemmilla puolilla väkivaltakoneisto kontrolloi ihmisiä ja pyrkii muovaamaan heidän maailmankuvaansa. Valitettavasti moni suomalainen uskoo, että jokainen palestiinalainen on hamasiin kuuluva pommivöihin sonnustautunut itsemurhaterroristi. Tämä tietenkin pitää yhtä vähän paikkansa kuin, että kaikki israelilaiset olisivat murhanhimoisia militaristeja. Mutta, kun ihmisiltä viedään toivo, yhä suurempi osa heistä menettää uskonsa rauhanomaiseen ratkaisuun.
Sekin tosiseikka ohitetaan yllättävän keveästi (tietämättömyyden vuoksi), että konfliktin seurauksena pääasiassa Israelin toimien tuloksena on tuhoutunut Pyhän Maan perinteinen kristillinen kulttuuri ja sen kristitty väestö on ollut pakotettu emigroitumaan ulkomaille. Bethlehemin kaupungissa, jossa aikoinaan kristityn väestön osuus on ollut jopa 80%, kristittyjen osuus on laskenut 20%:n. Palestiinan hallintoa ja muslimeja on syytetty tästä, mutta tutkimuksen eivät tue väitteitä väestöryhmien välisistä paineista. Tutkimusten perusteella pääsyy poismuuttoon ovat Israelin asettamat palestiinalaisia koskevat liikkumisrajoitukset ja matkailutalouden romahtaminen kaupungissa. Toki viime aikoina jännitteet äärimuslimien ja muiden palestiinalaisten välillä ovat lisääntyneet ja tämä koskee myös kristittyä väestöä. Tilanne näyttää uhkaavalta, kun nyt näyttää mahdolliselta että radikaali islam saa pysyvän jalansijan palestiinalaisalueilla. Netissä esiintyvien väitteiden kristittyjen vainoamisesta Länsirannalla täytyy ola puhdasta kristittyjen sionistien valhepropagandaa sillä itse en ole havainnut mitään sellaiseen viittaavaa eikä yksikään tuntemani palestiinalaiskristitty ole kertonut sellaisesta.
Tähän asi kaikissa tapauksissa, joissa olen keskustellut arabikristittyjen tilanteesta sionistisia näkemksiä kannattavan henkilön kanssa (tai lukenut heidän kirjoituksiaan), asia on joko koetettu sivuuttaa vaikenemalla tai leimaamalla heidät epäluotettaviksi ja vääräoppisiksi.
Takaisin Jeesuksen viitoittamalle tielle?
Jeesus puolusti sorrettuja, köyhiä, väkivallan uhriksi joutuneita. Ei ole mitään käskyä, joka olisi suurempi kuin Jeesuksen antama rakkauden käsky ja kehotus laskemoimattomaan lähimmäisen auttamiseen. Jeesus itse osoitti meille, että me kohtaamme hänet lähimmäisissämme, joiden tuskaa olemme valmiita kantamaan. Kaikkien kristittyjen on tuettava rauhanlikkeitä sekä Israelissa että Palestiinassa. Me voimme vaikuttaa suunnattomasti tukemalla sekulaaria ja kristillistä koulutusta ja rauhankasvatusta Palestiinassa (jos me emme auta, onko parempi että palestiinalaislapset menevät Hamasin pitämään kouluun???). Meidän on ehdottomasti ja tinkimättömästi vaadittava, että kaikki osapuolet pyrkivät oikeudenmukaiseen rauhaan alueella. Kaikkien alueen asukkaiden perusoikeudet on tunnustettava ja turvattava. Meidän täytyy epäröimättä tukea riippumattomia ihmisoikeusjärjestöjä ja niiden työtä alueella. Meidän täytyy luoda yhteydet samoin ajatteviin rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta työskenteleviin rodusta, uskonnosta ja kansallisuudesta riippumatta. Rakkauden, pelastuksen ja rauhan sanoma kuuluu kaikille myös Lähi-Idässä ja meidän kristittyjen tehtävä on sitä siellä - sitä suuremmalla syyllä mitä huonommiksi olosuhteet muuttuvat! Meidän on tehtävä työtä myös omassa kirkossamme, että tietämättömät ja erehtyneet saavat lisää tietoa ja tarkistavat ajattelutapaansa. Vaikenemisen on loputtava.
Onneksi meillä on pitkät perinteet vastuullisesta auttamisesta Suomenkin kirkossa. Teologinen saivartelu voidaan jättää omaan arvoonsa ja ryhtyä Jeesuksen opetuslapsina käytännössä rakastamaan lähimmäisiämme tukemalla Kirkon ulkomaanavun Palestiinakeräystä, Suomen Lähetysseuran työtä Israelissa ja Palestiinassa sekä kirkkojen yhteistä EAPPI ihmisoikeustarkkailuohjelmaa: ihmisoikeustarkkailuun vapaaehtoisesti lähtevä voi omakohtaisesti saada varman tiedon siitä loukataanko Israelissa tai Palestiinassa ihmisoikeuksia vai ei ja siten samalla edistää niiden toteutumista käytännössä!
Etsikää tietoa ja vakuuttukaa (alla linkkejä tiedonlähteille). Jos Pyhä Maa kiehtoo, matkustakaa Israelissa ja Palestiinassa, keskustelkaa ihmisten kanssa - jakakaa kokemuksenne. Tukekaa runsaskätisesti rauhantyötä ja ihmisoikeustyötä alueella. Kuten niin monessa muussakin asiassa, mistä kirkossa keskutellaan, suuren enemmistön ääni hukkuu näiden aatteiden äänitorvien alle. Kirkon jäsenien järkevän ja omantunnon mukaan oikein toimivien enemmistön pitää nyt ottaa tässä aloite käsiinsä.
Kristillisen sionismin analyysi (ja kritiikki):
An Alternative Theology of the Holy Land: A Critique of Christian Zionism
Miten Israel pelastuu? Reima Jokinen, Concordia 4. 2006
Siionin puolesta : Kristillinen sionismi Suomen Kristillisessä Liitossa 1970-luvulla.
Arabikristittyjen näkökulmaa asiaan: Jo riittää väkivalta ja nöyryytys (Merja ja Olavi Merras)
Christian Zionism and the Palestinian People (amerikkalainen näkökulma)
Challenging Christian Zionism
Kristityt Pyhällä Maalla:
Arab Christians and Arabic-speaking Christians
Arab Christians - abandoned and patronized (tämä on hyvä - ääni ruohonjuurilta)
Palestinian Christians
Rauhantyöhön Pyhällä Maalla:
Kirkon ulkomaanapu Palestiinalaisalueet
Suomen lähetysseura; Palestiina ja Israel
Israeli Information Center for Human Rights in the Occupied Territories B'tselem
Ekumeeninen ihmisoikeusohjelma EAPPI
Human Rights Watch
www.ihmisoikeudet.net
